Mobil Versjon

Informasjon på samisk

Her finner du informasjon på nordsamisk om kriminalomsorgen og gjennomføring av straff.

Norgga kriminálafuolahus direktoráhta

Norgga kriminálafuolahus direktoráhtas lea ovddasvástádus fuolahit olbmuin geat leat háldogiddagasas ja bearráigeahččá ahte  ráŋggáštusat čađahuvvojit dan láhkai vai lea dorvvolašvuohta buot ássiide ja geahččala eastit ahte seamma lágan dagut eai dáhpáhuva, dan láhkai mii movttiidahttá sin ieža rievdadit iežaset kriminálaláhttenvugiid.

Dábálaš normála prinsihpat Norgga kriminálafuolahusas

  • Ráŋggáštus lea friijavuođa gáržžideapmi; eai leat eará vuoigatvuođat váldon eret ráŋggáštusmerremis dubmejeaddji rievttis. Danne lea dubmejuvvomis seamma rievttit go buohkain geat ásset Norggas.
  • Ii oktage galgga čađahit garrasut ráŋggáštusa go dan maid riekti lea dubmen mii livččii lean dorvvolaš servvodahkii. Danne galget dubmejuvvomat biddjot vuolemus dási geahčču vuollai.
  • Ráŋggáštus čađaheapmi, eallin siskkabealde lágiduvvo eanemus lágiid mielde eallima mii lea olggobealde.

Jus galgá čađahit normálavuođa prinsihpa lea dieđusge ráddjejuvvon go galgá váldit vuhtii dorvvolašvuođa, mat gusket institušuvnnaide ja bargiide, infrastruktuvrii ja ruđalaš resurssaide. Dattege leat vuođđoprinsihpat gávdnomis, jus leat spiehkasteamit das dasa ferte gávdnot vuođuštus. Fertejit gávdnot sivat jus gieldit áigu vuoigatvuođaid dubmejuvvomis, go ahte mieđihit daid.

Progrešuvdna ruovttoluotta integreremii

Vai heivešii normálavuođa prinsihppii, de progrešuvdna ráŋggáštusa bokte fertešii heivehuvvot eanemus lági mielde ruovttoluotta máhccan servodahkii. Mađi čavgasat vuogádat lea, dađi váddáseappot lea beassat ruovttoluotta friijavuhtii. Danne ovddiduvvo proseassa veahážiid mielde garra sihkkarvuođa dubmejuvvomis vuolit sihkkarvuođa dubmejuvvomiidda ja vejolaš gaskaboddosaš ásodagain. Luovusbeassan movttiidahtto sierra lobiiguin ja kriminálafuolahus geavaha iežas válddi go árvvoštallá mo ráŋggáštusproseassa ovdánivččii  dan láhkai mii heivešii ieš guđet risikoi, dárbbuide ja resurssaide

Meroštallama válddi sisdoallu mii guoská ráŋggáštussii

Kriminálafuolahusas lea vejolašvuohta čađahit ieš guđet vugiid mielde duomuid maid riekti lea cealkán, ja lasihit daidda sierra sisdoaluid.

  • Eavttuhis giddagasduopmu sáhttá čađahuvvot dan láhkaid ahte sáhttá biddjot sierra sihkkarvuođa dásiide. Dan lassin, lea vejolašvuohta čađahit ráŋggáštusa ollislaččat dahje belohahkii divššus dahje sierra lágádusain go giddagaslágádusat eai sáhte hálddašit sierra váttisvuođaid mat dubmejuvvomis leat, ovdamearkka dihtii duođalaš addiktiot.
  • Lea vejolaš čađahit beali eavttuhis duomus ruovttus sierra eavttuiguin.
  • Olles duopmu gitta njeallje mánu rádjai eavttuhis duomus sáhttá kriminálafuolas rievdadit ruovttu rádjosii gos lea dalle elektrovnnalaš juolgebáddi. Dubmejuvvon galgá leat aktiiva beaivet – skuvlejumis, barggus, ee. – ja galgá leat ruovttus dihto áiggiid. Jus lea ruovttus dalle go ii galgga leat ruovttus mearkkaša seamma go livčče rihkkon eavttuid ja sáhttá gártat fas giddagassii. Ruovttu rájus gos lea elektrovnnalaš juolgebáddi sáhttá leat dego lasáhus dan njeallje maŋimuš ráŋggáštusmánnui guhkes duomus.
  • Lea vejolašvuohta beassat luovus liseanssain go lea čađahan guokte goalmmát oasi duomus ja uhcimus 74 beaivvi. Dalle galgá dieđihit iežas geahččalanáige kantuvrii dássidis áigodagain, garvit alkohola geavaheami ja doallat buot eará sierra addojuvvon eavttuid.
  • Dubmejuvvon galgá ieš ohcat sierra bálvalusaid ráŋggáštus čađahemiin. Kriminálafuolahus sáhttá dalle mieđihit dahje hilgut ohcamušaid ákkaide vuođuštuvvon

Vižžojuvvon málle

Dárbbašlaš bálvalusat ruovttoluotta máhccamis leat buktojuvvon giddagassii báikkálaš dahje gielddalaš bálvalusaid bokte. Giddagasain eai leat iežas dearvvašvuođa, skuvlejumi, bargo, virge dahje girjerádjobálvalusat. Bálvalusat leat vižžon gielddas. Ávkkálašvuođat leat:

  • Dássedis buorre bálvalusaid fállu – dubmejuvvon sáhttá čohkkádettiin juo dahkat oktavuođaid;
  • Servvodat sáhttá oassálastit giddagasa vuogádagain – eanet ja buoret ruossalas-oktavuođat ja buoredit gova das mo leat giddagasat ja geat doppe čohkkájit.
  • Dát bálvalusat leat ruhtaduvvon eará organisašuvnnain bokte jat dat gullet rivttiide mat juohke ovttas Norggas leat.

Ruovttoluottamáhccan dáhkádus

Norgga ráđđehus lea mearridan vuođđudit ruovttoluottamáhccan dáhkádusa sidjiide geat leat čađahan iežaset duomu. Sii galget – jus lea áigeguovdil – oažžut bargofálaldaga, skuvlejumi, heivvolaš ásodaga, muhtun lágan sisaboađu, dearvvašvuođa bálvalusaid, addiktio divššu ja vealgečielggadeami. Kriminálafuolahusa bargit ohcet relevánta bálvalusaid ja heivehit daid optimála láhkai. Dáhkádus lea juogaláhkái politihkalaš muhto ii lobálaš. Dat ovddasta olles ráđđehusa ja dan vuollásaš institušuvnnaid ovttas bargat dán áššis.

Organisašuvdna

Danne go riikkas lea erenoamáš geográfalaš hápmi ja bieđgguid ássan, go ovttas geahčada vel ahte dubmejuvvomat galggašedje beassat čađahit iežaset duomu láhka doppe gos ásset (lahka sosiála fierpmádaga ja relevánta bálvalus fálaldagaid), buot buohkanassii livččii dalle dárbu ollu unna giddagasaide, Norggas lea measta 3,900 giddagaslanja 43 giddagas mat leat juohkásan badjel 61 guvlui. Measta guokte goalmmát oasi dain leat allasihkkarvuođa dásis. Stuorámus giddagas lea Oslos gos leat 392 giddagaslanja. Unnimus giddagasas leat 13 giddagaslanja, ja gaskamearalaš lohku lea sullii 70. Norggas eai gávdno sierra rájusgiddagasat. Guhkimus giddagasduopmu Norggas lea 21 jagi, vaikke dan ođđa ráŋggáštuslága guhkimus duomut leat eanemusat 30-jahkái maidda gullet álbmotgoddimat, rihkkosat mat leat olmmošvuođa vuostá ja soahterihkkosat. Gaskamearálaš duomut leat birrasii 8 mánu. Badjel  60 % eavttuhis duomuin lea gitta golmma mánnui, ja measta 90 % lea uhccánat go jagi. Lea dakkár ovtta-olbmo-giddagas-lanjat politihkka mii lea vuođđun olbmovurkkodeapmái mii lea dagahan kapasiteahta váttisvuođaid dan láhkai ahte eai álo gávdno doarvái giddagassajit fáŋggaide. Dan dihtii lea ráhkaduvvon “vuordin lista”, mii lea dagahan ahte dubmejuvvomat luitojuvvojit luovus duomucealkin maŋŋá ja ožžot reivve mas čilgejuvvo goas ja guhtemuš giddagassii sii galget almmuhit iežaset. Mii sáhttá muhtumin ádjánit jagi. Dan sivas go dát lei fuones ortnet ja addá lassi ráŋggáštusa dubmejuvvomii, de biddjojuvvojedje stuorra doaibmabijut johtui vai fidnešii loguid eret dán listtas. Dán rádjai lea 25 % logut geahppánan listtas. Norggas eai báhtar giddagasain ja 99 % dubmejuvvomiin geat leat gaskaboddosaš friijavuođas máhccet ruovttoluotta áiggil. Lea 3,600 ollesáigevirggi giddagasa bálvalusas ja sullii 325 geahččalanáiggis.

Giddagasa bargit

Giddagasa bargit vázzet guokte jagi skuvlla Giddagas Skuvllas, gos sis lea ollesbálká ja ožžot oahppu ieš guđet doaimmain dego psykologiijas, kriminologiijas, láhkaoahpas, olmmošrivttiin ja etihkas. Juohke dubmejuvvomis Norggas lea oktavuođa bargi gii veahkeha dubmejuvvoma go galgá váldit oktavuođa almmolaš ásahusain dego kriminálafuolahusain. Oktavuođa olmmoš veahkeha dubmejuvvoma gávdnat dan heivvoleamos vuogi čađahit iežas ráŋggáštusa ja deavdit ohcamušaid. Giddagasbargit Norggas leat vearjjuid haga ja doppe leat sullii 40 % nissonolbmot.

Geahččalanáigi

Gávdnojit 17 geahččalanáigge doaibmabáikki 40 guovllus. Geahččalanáigge doaibmabáikkiid ovddasvástádus lea ahte ráŋggáštusat čađahuvvojit servodaga njuolggadusaid mielde, dego servodatráŋggáštus, prográmma gárrenoaivvis vuodjima vuostá, friijavuhtii luitojuvvon sierra lobiin, ruovttugeahčču gos lea elektrovnnalaš gohccin dahje dan haga, ja rájusgiddagasa raportačállin. Servodatráŋggáštus celkojuvvo dikkis ja dat sáhttá bistit 30 gitta 420 diibmui. Ovddasvástideaddji Geahččalankantuvra bidjá johtui doaibmabijuid duomu čađaheamis ja dahká dalle sisaváldima ovttas dubmejuvvomiin ja vuođđudit duomu sisdoalu. Man sisdoallu sáhttá leat (oassi das) bálkátkeahtes bargu ja eará doaimmat leat gehččojuvvon dehálažžan eastin dihtii amas dubmejuvvon máhccat ruovttoluotta vearredaguide. Jahki 2011, badjelaš 60 % diibmologuide servodat ráŋggáštusas gulai bálkkáhis bargui ja loahppa áigi manai doaimmaide dego skuvlejupmái, ieš guđet doaimmaid hárjehallamiidda, bargovásáhusaid háhkamiidda, divššuide, dálkkodemiide jnv.

Sierra joavkkut

Kriminálafuolahus lea ožžon lasse bargu daid maŋimuš jagiin danne go leat olgoriikkalaš fáŋggat lassánan Norgga giddagasain. Go veardida jahkái 2006, de lea lohku sturron guovttegeardásažžan. Dát ráhkada máŋga hástalusa bargiide mii guoská gillii, religiuvdnii ja kultuvrii. Dan lassin, oassi sis leat belohahkii ámmát kriminálat geat leat muhtun muddui organiserejuvvon ja geat sáhttet ráhkadit sihkkarvuođa váttisvuođaid, kriminála doaimmaid siskkabealde ja olggobealde giddagasaid ja rekruteret nuorra skealmmaid. Gallestallandoaimmaid ja rehabiliterendoaimmaid lea ollu váddásat dahje measta veadjemeahttin čađahit dakkár fáŋggaiguin geat sáddejuvvojit ruovttuluotta iežaset riikkaide maŋŋá go leat čađahan iežaset duomuid.

Stuorra oassi giddagasain gieđahallet fáŋggaid geain leat psykalaš váttisvuođat dahje eará mentála váttisvuođat, dávjá vel ovttas addiktio váttisvuođaiguin. Kriminálafuolahus bálvalusas eai leat álo resurssat ja kompetensa čoavdit dán lágan váttisvuođaid. Lea jurdda ráhkadit sierra resursaossodaga gos olbmot geain leat sierra mentáladearvvašvuođa váttisvuođat ožžot fágaidrasttildeaddji ámmát čuovvoleami dárbbuid mielde.

Jahki 2011, 58 nuorra dubmejuvvoma vuollái 18 jagi biddjojuvvojedje giddagassii. Norggas ii leat sierra láhka mii lea nuorra dubmejuvvomiid váras ja kriminála vuolleahki lea 15 jagi. Ráđđehusa politihkka lea ahte ii oktage vuollai 18 jagi galggašii biddjot giddagassii, muhto jus vearredahku erenoamáš fasti de ii sáhte garvit giddagasduomu. Guokte sierra institušuvnna – gos nubbi lea juo geavahusas – vuođđuduvvo vuostáiváldin dihtii dáid fáŋggaid. Dáid institušuvnnaid dovdomearka lea ahte doppe leat ollu fágaidrasttildeaddji bargit geat gieđahallet áššiid ámmátlaččat.

Jahki 2011, 76 dubmejuvvoma čađahedje duomuid suodjegiddagasas. Dán lágan ráŋggáštusaide dubmejuvvojit erenoamáš váralaš ja jierbmás fáŋggat geaidda dábálaš áigemearreduvvon giddagas duopmu ii leat doarvái mii suodjalivččii servodaga. Sii geat leat suodjegiddagas leat dahkan rihkkosiid mat leat heakkaváralačča earáide, dearvvašvuhtii ja friijavuhtii ja eahpádus lea ahte dat sáhttet máhccat ruovttoluotta seamma garra kriminála daguide. Go vuos lea čađahan unnimus mearreáigge suodjegiddagasas, árvvoštallojuvvo dan maŋŋá man váralaš fáŋga lea. Jus fáŋga ain lea váralaš, de sáhttá suodjegiddagasa áigi guhkiduvvot dikkis gitta viđa jahkái. Go proseassa lea geardduhuvvon, de sáhttá suodjegiddagasa áigi vanahuvvo eallinahkái. Kriminálafuolahus galgá bargat vai riska dáhpáhusa geahppánit. Sii geat eai leat leamaš olles jirpmiid alde daguid siste muhto leat leamaš garra psykalaš moivvis mii lea mielddis buktán ahte sii leat dahkan kriminála daguid dieđekeahttá, sáhttet dubmejuvvot bákkolaš psykalaš dikšui. Sin galgá fuolahit dearvvašvuođa eisseváldi ja iige kriminálafuolahus.

Ruovttoluotta máhccan

Luovos guorahallan almmuhuvvui 2010:s čájehii ahte loguid gallis sis máhcce ruovttoluotta vearredaguide guovtti jagi siste lea 20 %.